Saaren mestoja: "Kaisakallio"

Vartiosaaren komein kallioranta länteen on mäki, josta on joskus käytetty nimeä Kaisakallio. Nimi viittaa Kaisa-nimiseen onnettomaan, joka kuulemma aikoinaan syöksyi kalliolta tuhoonsa. Mäen alla aaltoilee Reposalmi, jonka toisella puolen on Yliskylä kerrostaloineen. Vesiltä nähtynä Kaisakallio on kuin linnavuori, sillä sen reunat ovat äkkijyrkät ja laella näyttää vieläpä olevan kivivarustus. Se on huviloiden kultakaudelta periytyvä kehärakennelma, kivinen sohvakalusto, jonka keskellä on massiivinen graniittipöytä.


Kivikalusto kesäillassa.


Kuva ei kerro oikein mittasuhteista, mutta mereen on ihan kelpo pudotus.


Kallio kauempaa.


Ruohosipuli kukkii - sen paras syömisaika on siis takana.


Englanniksi kalliokielon nimi on Solomon's seal eli Salomonin sinetti. Miksiköhän kasvin nimi viittaa tarunhohtoiseen kuninkaaseen?


Erikoinen ja sympaattinen jäänne on pieni vesitorni kallion takamaastossa.


Kaisakallio vesiltä nähtynä. Kivipöytää suojaava kivikehä näkyy mäen harjalla. (kuva lisätty syksyllä)

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistasta poimittua

Vartiosaaren kaavoitustilanteesta kiinnostuneiden on syytä tietää, että 9. kesäkuuta 2011 olevassa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa otetaan esityslistan mukaan voimakkain sanakääntein kantaa Vartiosaaren kaavoitukselliseen asemaan. Lausunto koskee Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan luonnosta, jossa Vartiosaari on jätetty ilmeisten luonto- ja kulttuuriarvojensa vuoksi "taajamatoimintojen" eli suomeksi lisärakentamisen ulkopuoliseksi alueeksi. Tämä ei ole miellyttänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa, "joka päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon" (ote rajattu Vartiosaarta koskevaan osioon, lihavoinnit omiamme):

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut Vartiosaaren osayleiskaavan laatimisen. Tavoitteena on selvittää alueen käyttöä
sekä asumiseen että virkistykseen. Alue sijaitsee Itä-Helsingin
asuinalueiden keskellä ja sen rakentaminen hyödyntää olemassam olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää taajamia.

Vartiosaari on luonnoksessa merkitty valkoiseksi alueeksi. Valkoisen
alueen suunnittelumääräyksen mukaan "Helsingin seudulla tulee
alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa edistää alueelle
suuntautuvan rakentamisen ohjaamista taajamatoimintojen alueille ja
kyläkeskuksiin." Määräys on ristiriidassa saaren kehittämispyrkimysten kanssa. Vartiosaari tulee merkitä maakuntakaavaan taajamatoimintojen alueeksi riippumatta siitä, mihin maankäyttövaihtoehtoon osayleiskaavassa päädytään

Liikenneyhteyksien järjestäminen Vartiosaareen edellyttää myös Laajasalon puoleisen taajama-alueen laajentamista. Laajasalon itäranta tuleekin kokonaisuudessaan merkitä taajamatoimintojen alueeksi, jolla on viheryhteystarve-merkintä.

Seudullisesta näkökulmasta kaikkien edellä mainittujen osalta
kyseessä on ensisijaisesti tiivistyvän taajamarakenteen alue
virkistysyhteyksineen eikä virkistysalue.

Kova paniikki näyttäisi iskeneen joissain tahoissa sen suhteen, että saari menetettäisiin rakennusmaana. Maakuntakaava kun on laillisesti sitova ohjaaja sen alapuolella olevaan kuntatason yleiskaavaan nähden. Lausunnon laatijoilta on tainnut unohtua muun muassa se, että Vartiosaari on jo liitetty valtakunnallisesti merkittävien kultturiympäristöjen joukkoon (Valtioneuvoston päätös 22.12.2009). Tämä niin sanottu RKY-inventointi toimii alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana kaavoitusprosesissa ja sen tavoitteena on rakennusten ja ympäristöjen säilymisen turvaaminen. Maakuntakaavaluonnos on laadittu loogisesti ja lainmukaisesti tämän pohjalta.