Vartiosaaren komein kallioranta länteen on mäki, josta on joskus käytetty nimeä Kaisakallio. Nimi viittaa Kaisa-nimiseen onnettomaan, joka kuulemma aikoinaan syöksyi kalliolta tuhoonsa. Mäen alla aaltoilee Reposalmi, jonka toisella puolen on Yliskylä kerrostaloineen. Vesiltä nähtynä Kaisakallio on kuin linnavuori, sillä sen reunat ovat äkkijyrkät ja laella näyttää vieläpä olevan kivivarustus. Se on huviloiden kultakaudelta periytyvä kehärakennelma, kivinen sohvakalusto, jonka keskellä on massiivinen graniittipöytä.
Kivikalusto kesäillassa.
Kuva ei kerro oikein mittasuhteista, mutta mereen on ihan kelpo pudotus.
Kallio kauempaa.
Ruohosipuli kukkii - sen paras syömisaika on siis takana.
Englanniksi kalliokielon nimi on Solomon's seal eli Salomonin sinetti. Miksiköhän kasvin nimi viittaa tarunhohtoiseen kuninkaaseen?
Erikoinen ja sympaattinen jäänne on pieni vesitorni kallion takamaastossa.
Kaisakallio vesiltä nähtynä. Kivipöytää suojaava kivikehä näkyy mäen harjalla. (kuva lisätty syksyllä)
Solomonin sinetti todellakin viittaa kyseiseen viisaaksikin väitettyyn kunkkuun.
VastaaPoistaHänellä oli tietengin jumalalta saatuja taikavoimia (kuinkas muutenkaan).
Tarinan mukaan ukko siis painon kyseiseen kasviin oman sinettinsä ikään kuin vahvistaakseen lopullisesti kasvin moninaiset terveyttä edistävät hyödyt oikeaksi.
Varsin arvokkaasta "seal of approvalista" siis on ollut kyse. :)
Tavanomaisellakin mielikuvituksella varustettu henkilö osannee vielä tänä päivänäkin erottaa "sinetin" kasvin juuristosta.
Googlen kuvahaku auttaa havainnollistamaan asiaa ilman, että tarvitsee tappaa kasvia suotta: http://tinyurl.com/ocq8otu
Ja Luontoportti osaa kertoa mm. seuraavaa:
VastaaPoistaJuurakko on sen sijaan myrkytön: vanha toisintonimi kallioperuna viestii, että tärkkelyspitoinen juurakko on keitettynä ja muhennettuna kelvannut jopa ruokapöytään. Katovuosina kalliokieloa on jauhettu leivänjatkeeksi ja kehuttu jopa Suomen luonnon parhaaksi hätäravinnoksi.
Kalliokielon juurakkoon jää syksyllä ilmaverson lakastuttua iso, pyöreä, kohonnut arpi. Joidenkin mielestä siinä voi nähdä sinetin ja monissa kielissä kasvin nimeen liittyykin viittaus Salomonin sinettiin. Legendan mukaan kuningas Salomo käytti kasvin juurakon taikavoimaa räjäyttäessään kallionlohkareita temppelinsä rakennusmateriaaliksi.