Viikatemies lähestyy uhrejaan...
Himalajan purolaaksoista keskimäärin 3000 metrin korkeudesta kotoisin oleva jättipalsami (Impatiens glandulifera) on kaunis ja näyttävä kasvi. Harmi vain, se on koristekasvikarkulaisena hirmuinen valloittaja. Isokokoisena ja tiivistä kasvustoa muodostavana se peittoaa ja nujertaa helposti alkuperäisen kasvillisuuden, jopa nokkosen. Se leviää ennätysvauhtia auki räjähtelevine siemenkotineen - siemenet lentävät jopa seitsemän metriä - ja vailla luontaisia vihollisia. Pari vuosikymmentä sitten jättipalsamia ei nähnyt oikeastaan missään Helsingissä ja nyt sitä on ojat kirjavanaan. Palsamin voittokulku on saavuttanut jo eteläisen Lapin.
Jättipalsami on ilmestynyt myös Vartiosaareen, jossa sen punavalkokirjavaa kukintoa kohtaa muun muassa kasvipalstojen tuntumassa. Toistaiseksi se ei ole kuitenkaan saanut vahvaa jalansijaa kuin oikeastaan yhdestä paikkaa: ranta-alueelta Sunnanvikin kartanon alapuolelta. Siellä se vyöryttääkin täyttä päätä saaren kasviharvinaisuutta, Suomen ainoaa tunnettua rantaruttojuuren esiintymää. Oli siis aika tarttua toimeen ja panna pystyyn jättipalsamin kitkentä- ja niittotalkoot.
Korea on palsami. Taustalla Marja Toikka kitkemishommissa.
Palsami on hyvin helppo kitkettävä. Jopa tällaisilla juurilla varustettuna.
Rantaruttojuuri (leveälehtinen kasvi etualalla) on jäämässä jättipalsamin kuolonsyleilyyn.
Kutsumme kaikkia Vartiosaarssa liikkuvia kitkemään eteen osuvia jättipalsameita. Siihen ei tarvita edes hanskoja; kasvi irtoaa kevyesti eikä ole piikikäs. Myös niittäminen pysäyttää palsamin leviämisen, kun se tehdään ennen siementen kypsymistä. Kasvi on yksivuotinen ja leviää ainoastaan siementen välityksellä. Niitä se tuottaa helposti pari tuhatta per yksilö, ja niiden itävyyskin on noin 80 prosenttia. Hurja epeli, mutta hurjia ollaan mekin.
Ärhäkkyydessään ongelmallisia vieraslajeja ovat myös kurtturuusu, jättiputket ja komealupiini. Myös niiden paikka on hallitusti puutarhassa eikä luonnossa rehottamassa. Lisätietoa niistä sekä jättipalsamista löytää Suomen ympäristökeskuksen sivulta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=136599
Tästä on pantu matalaksi iso palsamipöheikkö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti