tiistai 24. elokuuta 2010

Helsingin kaupungin omistukset Vartiosaaressa 30 vuotta - uusi kaavakierros käynnistymässä

Kuten monet tietävät, Vartiosaaren pinta-alasta noin 90 prosenttia ja taloistakin yli puolet (31 kappaletta) kuuluu Helsingin kaupungin omistukseen. Kaupunki vaihtoi alueen Kansallis-Osake-Pankilta Kampissa sijaitsevaan niin sanottuun graniittitalon kortteliin. Helsingin kaupungille Vartiosaaren omistukset siirtyivät virallisesti elokuussa 1980 eli 30 vuotta sitten. Tasavuotta sopii juhlistaa. Samalla voidaan muistella maanvaihdon taustoja ja ounastella saaren tulevaisuutta.

Nykyisinkin voi kuulla korkeiden virkamiesten suista sen sammakon, että Vartiosaari hankittiin rakennusreserviksi. Näin ei ole. Kun kaupunki sai saaren, oli voimassa 1972 vuoden yleiskaava, jossa saari oli merkitty virkistysalueeksi. Myös 1981 kaava sanoi samaa: virkistysalue. Ja vielä vuoden 1992 kaava. Nykyiset kaavaepäselvyydet alkoivat vuoden 2002 yleiskaavasta, jossa visiot virkistysalueesta ja kerrostalorakentamista taittoivat peistä johtaen aikalisän ottoon. Olisi luullut, että ajan myötä yhtenäisen ja monipuolisen luonto- ja rakennusperintökohteen arvo olisi ymmärretty entistä kirkkaammin, mutta aivan näin ruusuisesti ei näköjään ollut.

Erinäisiä rakennusyhtiöitä johtanut KOP oli hankkinut Vartiosaaren omistuksensa 1960-luvulla, koska halusi rakentaa alueelle modernin lähiön. Asiastaan varmat salkkumiehet kävivät neuvottelemassa ovelta ovelle - ja jopa latoivat jossain setelinippuja pöytään taivutellessaan ihmisiä myymään kiinteistönsä ja tonttinsa. 26 omistajaa ei myynyt, mutta heidän uskottiin kypsyvän ajan kanssa, kunhan rakennuskoneet alkaisivat kolista nurkissa. Kaavan läpimenoa odotellessaan KOP myi Vartiosaaresta tulevia kerrostaloasuntoja; eräät ehtivät jo paperilla omistaa 8. kerroksen vartiosaarelaislukaalin. Haltuunsa saamat huvilat pankki jätti pääsääntöisesti rapistumaan; saaren silloisella talonmiehellä oli nimenomainen kielto korjata vuotavia kattoja ja raivata pihoja vesakoista, hänen tärkein tehtävänsä lienee ollut pitää sivulliset loitolla. Tätä perua on sitkeä maine Vartiosaaresta suljettuna saarena.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on nyt jälleen käynnistämässä Vartiosaaren kaavoitustyötä. Saaren ja Helsingin kaupungin liiton täyttäessä 30 vuotta on toivottavasti myös näkemys saaren arvosta kypsä ja sivistynyt sekä paikan erityispiirteet huomioiva. Oman sanansa on sanonut jo Museovirasto, joka kaavoitustyötä lainvoimaisesti ohjaavassa luokituksessaan on nimeltä mainiten liittänyt Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti