maanantai 10. toukokuuta 2010

Yönsydän: Kasvun ääniä

Saari erottautuu ympäröivästä Helsingistä sillä, että siellä taustahäly ei häivytä luonnon ääniä, kuten lumen sulamista tai lintujen keväistä riemua.

Kun virittää korvansa kaikkein tarkinpaan, voi kevätyössä kuulla kuinka kasvit kasvavat. Ääni muistuttaa verkkaista sadetta, jossa isot pisarat lankeavat karikkeeseen. Sen kuullakseen on hyvä pysähtyä ja kumartua maan puoleen. Moni oivallinen juttu edellyttää pientä nöyrtymistä. Se tyhjentää pöytää, jolloin jotain uutta voidaan kattaa sille.

Kasvun ääni. Lukemattomat eliöt ne siinä liikkuvat, versot nytkähtelevät, maa aukeaa. Kun tuota hienovaraista ja hiljaista rapinaa ja rasahtelua kuuntelee rentona mutta tarkkaavaisena, ajatukset väistyvät ja kasvun ääni alkaa vallita omassa hiljaisessa mielessä. Silloin voi kokea yönsydämen onnen ja on itsestäänselvää, että omakin tehtävä on kasvaa. Taivaisiin saakka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti